Luin muutamasta blokista Sarah
Winman Kani nimeltä jumala kirjasta kiittäviä juttuja ja innostuin itsekin
lainamaan ko. teoksen. Minulta tämä kirja kuitenkin jäi kesken, luin sitä ehkä
noin sata sivua ja sitten totesin, ettei se vain ole minun juttuni. Miksi näin,
on hyödyllistä pohtia mikä jossain tekstissä vaan on sellaista mikä aiheuttaa
torjuntaa. Minun kohdallani varmaan yksi juttu tässä kirjassa oli se, että se
kerrottiin lapsen näkökulmasta. Kun itsellä ei ole lapsia eikä lähipiirissä
muutenkaan ole heitä huomaan, että lapsen maailma on minulle vieras. Kun
juttuun sitten tulee mukaan kani, joka saa nimekseen Jumala ja tämä kani osaa
puhua, ylittyi jokin sellainen kynnys, jolloin teksti menetti minun kannaltani
uskottavuuden. En ole mikään tosikko, puhuvat kanikin mahtuvat maailmani, mutta
kun koen, että tekstin perustyyli on realismi, siinä pitäisi pysyä tai sitten
vaihtaa kokonaan tyyliä.
Sarah Winman Kani nimeltä jumala Tammi 2012
Tähdet: **
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti