Seuraa blogilstalla

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Uusoutoa kotimaista





Marko Hautalan  Unikoira vei minut lukijana omalle epämukavuus alueilleni, termin uusouto keksin savon sanomat arvostelusta missä tätä lajityyppiä minusta hyvin kuvataan. Marko Hautala on minulle uusi tuttavuus kirjailijana, hän on kuitenkin jo julkaisut tätä ennen kolme romaania Kääreliinat (2009), joka sai Kalevi Jäntin palkinnon, ja Itsevalaisevat (2008) puolestaan Tiiliskivi palkinnon. Kolmas romaani on vuodelta 2011 Torajyvät nimeltään. Hautala on työskennellyt mm. elokuvakääntäjänä ja opettajana sekä hoitajana psykiatrisessa sairaalassa.
Uusouto on siis jotain muuta kuin tavallinen realistinen kerronta, tuossa savon sanomien arvostelussa vertailukohtana mainitaan kansainvälisesti uuskumma. Käsitteen loi englantilainen kirjailija China Mieville, joka määritteli tuotantonsa uuskummaksi (new weird) vuonna 2003.
 Suomalaiset ovat pitkään kunnioittaneet todenmukaisuutta kirjallisuudessakin.
Suomikumma haastaa tämän perinteen. Unikoira hätyyttää käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmisen tietoisuudesta. Ilmiönä toden ja tarun sekoittaminen on ihmiskunnalle ikivanha keksintö, jota myös kirjallisuudessa on aina käytetty.
Olen näissä blogi jutuissa aieminkin maininnut, että minulle tärkeintä on kirjan oma todellisuus. Sen ei tarvitse olla yksi yhteen tämän tavallisen todellisuuden kanssa mutta olisi suotavaa että se todellisuus minkä kirjailija luo, oli uskottava ja hyvin ajateltu tässä omassa maailmassaan.
Siinä minusta Hautala epäonnistuu tässä kirjassa. Sekavasta ajattelusta on seurannut sekavaa tekstiä, jonka tarkoitusta en minä oikein ymmärrä. Olen näkeväni kyllä tiettyä kritiikkiä kaikenlaista terapia hössötystä vastaan mutta sekään ei oikein toimi. Kun lisäksi henkilöhahmot ovat lähinnä ärsyttäviä jää koko kirjasta ärsyyntynyt olo.  Toiseen laisia arviota haluavat voiva lukea mm. leenalumelta,järjelläjatunteelta
Marko Hautalan  Unikoira Tammi 2012
Tähdet: **

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Netin pimeä puoli









Sysipimeä on Pekka Hiltusen toinen osa omalaatuisesta studiosta ja sen kahdesta suomalais- naisjäsenestä jäsenestä kertovasta, aivan ilmeisesti sarjaksi muodostuvasta kertomuksesta. Ensimmäinen oli nimeltään Vilpittömästi sinun, joka sai mm. vuoden Johtolanka palkinnon vuona 2011. Studio on Marin johtama salaperäinen organisaatio. johon Lia, Lontoossa asuva graafikko pääsi mukaan ensimmäisessä romaanissa. Studio työskentelee rikollisten ja yhteiskunnallisten ongelmien parissa, itsekin vähän harmaalla vyöhykkeellä toimien. Ajankohtaiset ilmiöt ovat Hiltusen vahvaa aluetta, taustaltaan hän on toimittaja. Tässä uusimmassa teoksessa netti, kuuluisuus, fanittaminen ja homojen syrjintä tulevat valloitetuksi eri puolilta.
Tällaisesta romaanista ei kannata kertoa kauheasti juonen kuviota jotta ei riistä lukioilta jännitystä.
Hiltunen on sujuva kertoja, kertomus etenee vauhdikkaasti ja tapahtumat vyöryvät eteenpäin omalla voimallaan. Hiltunen on myös selvästi perehtynyt aiheeseen, josta kirjoittaa. Hänen heikkoutensa on minusta henkilökuvauksen ohuus, henkilöt jäävät aika stereotyyppiseksi, eikä heistä oikein jaksa olla kiinnostunut kirjan ulkopuolella. Mutta kyllä tämän lukee parilla istumalla, suosittelen ajankohtaisen jännityksen ystäville.
Tästä kirjasta ovat kirjoittaneet mm. kirjavinkit, ps rakastan kirjoja

Pekka Hiltunen Sysipimeä WSOY 2012

Tähdet : ***

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Talvista lukuväsymystä



Tämä blogi on nyt viettänyt hiljaiselo useamman viikon. Olen aloittanut useammankin kirjan lukemisen, mutta en ole saanut yhtään luettua loppuun. Olen ajatellut, että tavallaan viimeinen lukemani kirja, Ulla-Leena Lundberg Jää oli niin hieno romaani, että se on asettanut riman aika korkealle. Tavanomaiset kirjalliset tuotokset eivät kiinnosta kun on lukenut jotain hienoa. Niitä uusia hienoja lukuelämyksiä odotellessa, vähän asiaa tv:ohjelmista. Aloitetaan eilisestä sunnuntaista, Ylen ykköseltä tulee illalla BBC:n tuottama Hiljainen todistaja, josta nähdään nyt keväällä uusia jaksoja. Sarja kuvaa rikostutkimusta vähän eri näkökulmasta, päähenkilöt ovat oikeuslääkäreitä. Tänään tulee taas Yle Teemalta uusi jakso hienosta Iskelmä-Suomi sarjasta. Minunlaiselle muusikin suurkuluttajille tämä sarja on todellista juhlaa, tarjoaa muistoja ja elämyksiä, jotka olivat jo jääneet unholaan. Suosittelen lämpimästi, sarja piirtää myös oivaa ajankuvaa suomesta.
Huomenna taas tulee Yle fem kanavalta jo toiseksi viimein osa tanskalaisesta sarjasta Rikos, jota olen jo täällä aikaisemmin kehunut. Samana päivänä tulee ykköseltä toinen osa ruotsalais sarjasta Pyhiinvaeltajan kuolema, jossa avataan uudestaan Palme- murhatutkimusta. Kiinnostavaa, vaikka ei ehkä kovin dramaattista kerrontaa, Palmesta kun tuli puhe täytyy vielä mainita saman kanavan keskiviikon historia dokumentti Palme, joka tällä viikolla ehtii toiseen osaansa.
Viime viikko tuli seurattua Hiihdon MM-kisoja, kylähän ne joitakin hienoja kilpailuja tarjosivat, ehkä olen kuitenkin sen verran vanhanaikainen, että kaipaan hiihtoon väliaikakilpailuja, niissä on ihan omanlaisensa jännity mitä eivät nämä massa lähdöt tarjoa.
Tiistaina on tarjolla myös huippujalkapalloa kun, suosikkiseurani Manchester United ja Real Madrid ottavat Mestarien liigan neljännesvälierässä yhteen ja Manulla on hyvät mahdollisuudet jatkoon, taidanpa panostaa hiukan pitkävetoon ko. kohteessa.
Aurinkoista kevättä odotellessa, hyviä katselu ja luku hetkiä, toivoo harmaapartainen mies!