Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt jo aikaa, olen
tässä kyllä lukenut muutamia kirjoja mutta en ole innostunut niistä mitään
kirjoittamaan.
Tässä tulee nyt muutamia hajamietteitä kahdesta kirjasta ja
kahdesta kirjailijasta joihin molempia tutustuin jo aikoja sitten, nyt löysin
heidät tavallaan uudestaan.
Ensimmäinen on Joni Skiftesvik, jonka Valkoinen Toyota vei vaimoni ,on mielestäni hieno kertomus ,siitä mitä
me olemme. Olemme rakennettuja muistoistamme. Mitä olemme tehneet, sitä
elämämme on ollut. Ihmiset ympärillämme, rakkaat perheenjäsenet, ystävät,
työtoverit. Kotikulmien hahmot. Niistä elämä on tehty, ja jotkut meistä ovat
ottaneet tehtäväkseen kirjoittaa sen ulos.
Tutustuin tosiaan Skiftesvikiin jo hänen ensimmäisen kirjansa
Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja
kautta, en muista olenko muita hänen kirjojaan lukenut mutta tämä lukukokemus
herätti kyllä kiinnostuksen lainata niitä kirjastosta.
Toinen vanha tuttavuus on Pirkko Saisio, jonka tänä vuona
julkaistu uutuus on nimeltään Signaali. Signaali on kertomus kokoelma, jossa Saisio liikkuu muistossaan
elämäänsä, tässä lähinnä lähimenneisyydessä. Sainio on äärimmäisen tarkkanäköinen,
ja hän luo huikeita kuvia elämän virrasta, joka minulle avautui ihan kuin
elokuva konsaan. mutta hän onkin paitsi kirjailija, myös dramaturgi ja näyttelijä.
Sainio oli yksi
ensimmäisiä kotimaisia romaanikirjailijoita, jotka tekivät minuun vaikutuksen Elämänmeno
ja Betoniyö muistuvat edelleen vaikuttavina lukukokemuksina. Ilo on
havaita, että melkein ikä toveri on edelleen täydessä iskussa.
Joni
Skiftesvik Valkoinen Toyota vei vaimoni
WSOY 2014
Tähdet :***+
Pirkko Saisio
Signaali Siltala 2014
Tähdet:****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti